4 Saavutettavuuslainsäädännöstä lyhyesti

4.1 Taustaa digitaalisen saavutettavuuden lainsäädännöstä

Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus, joka koskee vammaisten henkilöiden oikeuksia, määrittelee peruslähtökohdan myös verkkoviestinnän saavutettavuudelle. Kaikilla Suomen vähemmistöillä on perustuslain ja yhdenvertaisuuslain nojalla oikeus yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen. 

Perustuslaissa on lisäksi erikseen turvattu kansalliskielet, ruotsin kielen asema ja saamelaisten oikeudet.

Viittomakieli on perustuslaissa erikseen mainittu omana, erikoisasemassa olevana kieliryhmänään. Vuonna 2015 tuli voimaan viittomakielilaki (359/215), jossa mainitaan mm. viranomaisten velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Yksi edistämiskeino on lisätä viittomakielistä tietoa verkkopalveluihin.

Lainsäädännöllä pyritään varmistamaan saavutettavuuden toteutuminen sekä luomaan yhdenmukaiset minimitason vaatimukset. Tähän asti Euroopassa on ollut hyvin erilaisia linjauksia koskien verkkopalvelujen saavutettavuutta. Suomessa ei ole ollut mitään verkkopalvelujen saavutettavuutta koskevaa lainsäädäntöä.

Vuodesta 2015 on ollut voimassa Yhdenvertaisuuslaki (2014/1325), jolla säädetään yleisellä tasolla kaikkien kansalaisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista osallistua yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi vuonna 2016 Suomi  ratifioi YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Vuonna 2015 voimaan tulleen Kuntalain (410/2015) 29 pykälässä puhutaan kunnan viestinnän järjestämisestä. Laki listaa asioita, joista kunnan on kuntalaisille viestittävä. Näitä ovat mm. kunnan järjestämät palvelut sekä asioiden käsittely ja päätöksenteko. Lisäksi kunnan on viestittävä, miten kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin. Viestinnän menetelmistä puhuttaessa listataan erityisesti päätöksentekoon liittyviä asioita, joista tieto on oltava saatavilla yleisestä tietoverkosta, eli internetistä avoimesti. Pykälässä 140 säädetään päätöksenteon tiedoksi antamisesta kunnan jäsenille.

On tärkeää, että erityisesti nämä kuntalaissa erikseen mainitut asiat tiedotetaan saavutettavalla tavalla verkkopalvelussa. Lisäksi kuntalaki vaatii, että kunnan viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja huomioitava eri asukasryhmien tarpeet. 

Saavutettavuuslainsäädäntö tuo välineitä kuntalain hengen mukaiseen viestintään antamalla konkreettisia määritelmiä siitä, mikä on saavutettava verkkopalvelu ja millaisen sisällön tulee olla saavutettavasti jokaisen saatavilla.

Lisätiedot verkkotiedottamisesta löytyy esimerkkiksi yleiskirjeessä 15/2017 Kunnan verkkotiedottaminen sekä henkilötietojen käsittely ja julkisuus - Kuntalain (410/2015) 1.6.2017 voimaantulleet säännökset. Kuntayhtymiä koskevat tältä osin samat velvoitteet, kuin kuntia.

Saavutettavuusdirektiivi voimaan 2016

Euroopassa on selkeä tarve parantaa digitaalisten palveluiden saavutettavuutta ja luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset. EU:n saavutettavuusdirektiivi, eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta hyväksyttiin 26.10.2016 ja tuli voimaan 22.12.2016. Direktiivi edellyttää, EU:n jäsenmaiden julkisen sektorin organisaatioiden verkkopalvelut ja mobiilisovellukset tulee tehdä saavutettaviksi kaikille.

Sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on lähentää jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat julkisen sektorin elinten verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuusvaatimuksia. Näin direktiivi parantaa julkisen sektorin organisaatioiden verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuutta.

EU:ssa toivotaan, että verkkopalvelujen saavutettavuuden yhdenmukaistaminen johtaa uuden liiketoiminnan kehittymiseen ja toisaalta julkinen hallinto tulee hyötymään yhteisten markkinoiden mittakaavaeduista.

Direktiivin kansallinen toimeenpano on aloitettu 2017 ja kansallinen lainsäädäntö on tullut voimaan 1.4.2019 nimellä Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Lain neljännessä luvussa kerrotaan valvonnasta. Suomessa Etelä-Suomen Aluehallintoviraston saavutettavuusyksikkö vastaa valvonnasta. Tehtäviin kuulu myös neuvontaa Suomessa saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta kansalliseen lainsäädäntöön vastaa valtiovarainministeriö.

Esteetömyysdirektiivi tulossa 2020-luvulla

Saavutettavuusdirektiivin lisäksi EU:ssa on valmisteilla myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (European Accessibility Act, ns. esteettömyysdirektiivi), joka ottaisi kantaa kaikkien sähköisten palveluiden esteettömyyteen.

Esteettömyysdirektiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa tiettyjen tuotteiden ja palveluiden säädöksiä määrittelemällä niille yhtenäiset toiminnalliset esteettömyysvaatimukset. Tämä direktiivi kohdistuu erityisesti yksityiselle sektorille palveluiden ja tuotteiden tuotantoketjuihin. Direktiivin käsittely on vasta alkuvaiheessa. Alkuperäisen komission esityksen mukaan direktiivi kattaisi mm. erilaiset tietokone- ja älypuhelinlaitteet sekä itsepalveluautomaatit. Lisäksi direktiivin piiriin kuuluisivat yleisimmin käytetyt digitaaliset palvelut, kuten puhelinpalvelut, audiovisuaaliset mediapalvelut (esim. Netflix), digitaaliset liikennepalvelut, pankkipalvelut ja verkkokaupat.

Lainsäädännön taustaa

  • Lainsäädäntö perustuu YK:n perussopimuksiin ja Euroopan digi- ja vammaisstrategioihin, joiden pyrkimyksenä edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa.
  • EU:n sisällä on hyvin erilaisia säädöksiä julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle. Lainsäädännön tavoitteena luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle.
  • 22.12.2016 tuli voimaan ns. saavutettavuusdirektiivi, joka säätää, että julkisen sektorin organisaatioiden verkkosivut ja mobiilisovellukset tulee tehdä saavutettaviksi kaikille
      

4.2 Lainsäädännön soveltamisala

Soveltamisalaan kuuluvat yleisölle avoimet julkisen sektorin organisaatioiden verkkopalvelut ja mobiilisovellukset.

Eri sivustotyyppien osalta velvoittamisaikatauluissa on eroa.

AVI:n palvelussa kerrotaan tarkemmin lainsäädännön soveltamisalasta. Huomaathan että siirtymäajoissa on myös eroja eri toimijoiden välillä.

Kouluja ja päiväkoteja

Kuntien kannalta on tärkeää, miten direktiivin vaatimukset koskevat kouluja ja päiväkoteja. Suomessa on päätetty että lainsäädäntö koskee suurin osa koulujen ja päiväkotien verkkopalvelusisältöjä, ainoastaan sellaisia palveluita jää soveltamisalan ulkopuolelle jossa verkkosivusto tai mobiilisovellus tuotetaan varhaiskasvatuksen tai opetuksen yhteydessä ja sen käyttö tapahtuu rajatussa ryhmässä määräaikaisesti.

4.3 Mihin sisältöihin lainsäädäntö sovelletaan?

Lähtökohtaisesti kuntien verkkopalveluiden sisällöt kuuluvat lain piirin. Video- ja audiomateriaalista säädetään erikseen, että ne kuuluvat saavutettavuusdirektiivin piiriin 23.9.2020 lähtien. Laki ei koske verkkosivustolla tai mobiilisovelluksessa esitettävään suoraan aikasidonnaiseen mediaan, jota ei tallenneta säilytettäväksi ja uudelleen julkaistavaksi verkossaDirektiivissä on erikseen listattu sisältöjä, joita direktiivi ei koske.

Saavutettavuusdirektiivi ei koske seuraavia sisältöjä:

  • vanhat arkistoidut sisällöt. Sellaista arkistoitavaa sisältöä, jota ei tulla päivittämään 23.9.2019 jälkeen, ei tarvitse huomioida.
  • verkkokartat ja karttapalvelut jos ei ole tarkoitettu navigointiin.
  • vanhoilla toimisto-ohjelmilla toteutetut sisällöt tai liitteet, jos on tuotettu ennen 23.9.2018
  • kolmansien osapuolten tuottama sisältö. Verkkopalveluihin liitetty kolmannen osapuolen tuottama sisältö, jota asianomainen julkisen sektorin elin ei rahoita eikä kehitä ja joka ei ole sen valvonnassa, ei kuulu lain piiriin. Poikkeuksena ovat sisällöt, jotka ovat olennaisia yleisölle tai vammaisille suunnattuja. Kaiken kaikkiaan julkisen hallinnon tulisi välttää käyttämästä kolmannen osapuolen sisältöjä tai palveluita osana verkkopalvelua, jos nämä estävät verkkopalvelun saavutettavuuden toteutumista.

4.4 Siirtymäajat - direktiivin toimeenpanon aikataulu

Direktiivi tuli voimaan 22.12.2016, mutta lainsaadännössä on useammat siirtymäaikarajat:

  • 23.9.2018

    • kansallinen lainsäädäntö voimaan (Suomessa laki tuli voimaan 1.4.2019)
  • 23.9.2019
    • Palvelut mitkä ovat julkaistuja 23.9.2018 jälkeen täytyy olla saavutettavia 23.9.2019 alkaen (vuoden siirtymäaika, niin sanotut uudet palvelut)
    • Ekstranetien ja intranetien sisältöön, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019, täytyy olla saavutettavia  vasta kun nämä sivustot uudistetaan perinpohjaisesti.
  • 23.9.2020
    • Ennen 23.9.2018 julkaistut verkkopalvelut (niin sanotut vanhat palvelut) täytyy olla saavutettavuusdirektiivin mukaisia 23.9.2020 alkaen (kahden vuoden siirtymäaika)
  • 1.1.2021
    • Siltä osin kuin yksityinen sektori kuuluu vaatimusten piiriin (esim. pankit, vesi- ja energiasektori), niiden verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 1.1.2021
  • 23.6.2021
    • Mobiilisovellusten on oltava saavutettavuusdirektiivin mukaisia 23.6.2021 alkaen.

4.5 Mitä vaatimuksia esteettömyydelle

Saavutettavuusdirektiivin mukaan saavuttavien verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten tulee täyttää yhdenmukaistettujen standardien vaatimukset.

Standardi EN 301 549 v2.1.2 (pdf-muodossa) (2018-08) määrittää minimitason tekniset vaatimukset. Käytännössä standardi noudattaa pitkälti World Wide Web Consortiumin (W3C) esteettömyysohjetta Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1 tasoa AA.

Ohjeistus sisältää vaatimuksia koskien verkkopalvelujen havaittavuutta, käyttökelpoisuutta, ymmärrettävyyttä ja toimintavarmuutta.

Vaatimusten ylätason ryhmittely:

  1. Havaittava

    1. Tarjoa tekstivastineet kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle siten, että sisältö voidaan muuttaa muihin tarvittaviin muotoihin, kuten isokokoiseksi tekstiksi, pistekirjoitukseksi, puheeksi, symboleiksi tai yksinkertaisemmaksi kieleksi.
    2. Tarjoa vastine aikasidonnaiselle medialle.
    3. Tuota sisältöä, joka voidaan esittää eri tavoin (esimerkiksi yksinkertaisemman asettelun avulla) informaatiota tai rakennetta menettämättä.
    4. Helpota käyttäjiä näkemään ja kuulemaan sisältö lisäämällä taustasta erottuva etuala.
  2. Hallittava
    1. Toteuta kaikki toiminnallisuus siten, että se on käytettävissä näppäimistöltä.
    2. Anna käyttäjille tarpeeksi aikaa lukea ja käyttää sisältöä.
    3. Älä suunnittele sisältöä tavalla, jonka tiedetään aiheuttavan sairauskohtauksia.
    4. Tarjoa käyttäjille tapoja navigoida, etsiä sisältöä ja määrittää sijaintinsa.
  3. Ymmärrettävä
    1. Tee tekstisisällöstä luettavaa ja ymmärrettävää.
    2. Tee verkkosivuista sellaisia, että niiden ilmiasu ja toiminta ovat ennakoitavissa.
    3. Auta käyttäjiä välttämään ja korjaamaan virheitä.
  4. Lujatekoinen
    1. Maksimoi yhteensopivuus nykyisten ja tulevien asiakasohjelmien kanssa, mukaan lukien avustavat teknologiat.

Saavutettavuusdirektiivi määrittelee lisäksi, että soveltamisalaan kuuluviin verkkopalveluihin tulee liittää saavutettavuusseloste. Direktiivissä määritellään, että selosteen on sisällettävä:

  • Selvitys siitä, mitkä sisällön osat eivät ole saavutettavia, ja syyt siihen sekä tarvittaessa tarjolla olevat saavutettavat vaihtoehdot
  • Palautemekanismin kuvaus ja linkki siihen, jotta kuka tahansa voi ilmoittaa palvelusta vastaavalla julkisen sektorin organisaatiolle, että sen verkkopalvelu tai mobiilisovellus ei täytä säädettyjä saavutettavuusvaatimuksia, ja pyytää pois jätettyjä tietoja
  • Linkki menettelyyn, johon voidaan turvautua siinä tapauksessa, että ilmoitukseen tai pyyntöön saadaan epätyydyttävä vastaus.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen sektorin elimet antavat asianmukaisen vastauksen ilmoitukseen tai pyyntöön kohtuullisessa ajassa. Saavutettavuusselosteesta on kerottu luvussa 5.3.