Opas rakennusjärjestyksen laatimiseen

2 Rakennusjärjestys ohjausjärjestelmässä

2.1 Rakennusjärjestyksen tehtävä

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) antaa kunnille laajat mahdollisuudet hoitaa itsenäisesti ympäristöään koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa. Rakennusjärjestyksellä kunta voi antaa paikallisista oloista johtuvia suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeellisia määräyksiä (MRL 14 §). Lain menettely- ja sisältövaatimusten noudattaminen on oleellista prosessin onnistumisen kannalta.  Kunnan tahto näkyy määräysten sisällössä.

Monelta osin kuntien rakennusjärjestykset ovat muodostuneet teknisiä yksityiskohtia määritteleviksi määräyskokoelmiksi.  Maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennusjärjestyksen päätehtäväksi on asetettu paikallisten määräysten antaminen.  Paikallisten määräysten tehtävänä on osaltaan huolehtia lakiin sisältyvien tavoitteiden toteuttamisesta.  Määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia, rakentamista koskevia seikkoja (MRL 14 §).

Paikallisuuteen liittyy kiinteästi myös valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteuttamisen näkökulma. Viimeisin valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista on hyväksytty vuonna 2017. Tavoitteisiin on aiempaa selvemmin liitetty vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen, luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja alueidenkäytön mahdollisuudet elinkeinojen uudistumiseen. Kuntasektorilla valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita toteutetaan kaavoituksella, mutta sen ulkopuolella vahvimmin juuri rakennusjärjestyksellä. Valtioneuvoston päätös on luettavissa ympäristöministeriön verkkosivuilla.  

Rakennusjärjestyksellä voidaan edistää kunnan maankäytön strategisten tavoitteiden toteutumista myös kaavoitetuilla alueilla. Kaavoittamattomilla alueilla rakennusjärjestyksen rooli strategian toteuttamisessa voisi olla nykyistä merkittävämpi. Rakennusjärjestyksen avulla voidaan edistää myös kunnan kestävän kehityksen tavoitteita. Esimerkiksi ympäristön laadun ja paikallisten arvojen huomioon ottamista voidaan vahvistaa rakennusjärjestyksellä.