Asian vireilletulo ja käsitteleminen

 

Miten velvoiteasia tulee vireille

Hallintopakkoasia voi nousta esille rakennustarkastajalle tehdyn suullisen tai kirjallisen ilmoituksen perusteella tai rakennustarkastajan suorittaman valvonnan seurauksena. Ilmiantotapauksissa on syytä ottaa selvää ilmiannon aiheellisuudesta suorittamalla tarkastus paikan päällä (valokuvia kannattaa ottaa – huomaa valokuvien mahdollinen henkilötietoluonne). Asia, jossa terveys tai turvallisuus on uhattuna, pitää käsitellä kiireellisesti – muuten asia tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä (HL 23 §).

Asia on pääsääntöisesti vietävä toimielimen päätettäväksi eli asiaan annettava valituskelpoinen ratkaisu. Aina, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti ja/tai ilmoittaja vaatii toimenpiteisiin ryhtymistä, on asia ratkaistava toimielimen päätöksellä, vaikka rakennustarkastaja ei katsoisikaan toimenpiteisiin ryhtymiseen olevan aihetta. Päätös toimitetaan valitusosoituksineen todisteellisesti tiedoksi ilmoittajalle. Asianosainen voi tällöin saattaa kysymyksen muutoksenhakutuomioistuimen arvioitavaksi.

  • EAOA 31.5.2005 Dnro 1013/4/03: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi tarkastusta koskevassa ratkaisussaan valokuvien ottamisesta seuraavaa: Tarkastustilaisuudessa rakennustarkastaja otti tonttien raja-alueelta useita valokuvia. Rakennustarkastajan selvityksen liitteenä on jäljennökset valokuvista. Kuvien tarkoituksena on osoittaa tilanne tonttien rajalla. Valokuvissa näkyy tarkastusta pyytäneen As Oy:n tontin lisäksi myös Kiinteistö Oy:n tontin aluetta. Yhdessä kuvassa näkyy myös osa viimeksi mainitulle tontille valmistumassa olleesta asuinrakennuksesta. Kuvissa ei näy ihmisiä. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella katson, että valokuvien ottamisessa ei ole ollut kysymys rikoslaissa tarkoitetusta salakatselusta tai kotirauhan rikkomisesta eikä rakennustarkastaja kuvien ottamisen yhteydessä muutoinkaan ole menetellyt lainvastaisesti.
  • KHO 2009:91: Rakennusvalvonta-asian vireillepanijat olivat vaatineet kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin rannalla sijaitsevan ponttonien päälle sijoitetun, tavanomaista harjakattoista rakennusta muistuttavan rakennelman poistamiseksi. Vireillepanijoiden tilat sijaitsivat saarissa vastapäätä valvontamenettelyn kohteena olevaa mantereella sijaitsevaa tilaa siten, että väliin jäi kapeimmillaan noin 150 metriä vesialuetta. Hallinto-oikeus oli jättänyt tutkimatta rakennusvalvonta-asian vireillepanijoiden valituksen lautakunnan päätöksestä, jolla lautakunta oli päättänyt olla ryhtymättä toimenpiteisiin.
  • Kysymyksessä olevan tyyppisen rakennelman pysyttäminen ranta-alueella edellyttää lähtökohtaisesti joko toimenpidelupaa tai rakennuslupaa. Oikeudesta valittaa tällaisesta päätöksestä säädetään MRL 192 §:ssä, ja jos kysymyksessä oleva lupa on myönnetty ilman MRL 171 §:ssä tarkoitettua poikkeamista, valitusoikeus määräytyy MRL 193 §:n mukaisesti.
  • Valvontamenettelyn vireillepanijoilla oli oikeudellinen intressi saada rakennelman pysyttämisen lainmukaisuus selvitetyksi. Lautakunnan päätös, jolla oli päätetty olla ryhtymättä toimenpiteisiin, vaikutti siten hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavoin välittömästi valvontamenettelyn vireillepanijoiden oikeuteen tai etuun. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää muutoksenhakijoiden valitusta tutkimatta.

Asian selvittäminen

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen valvontatehtävän hoitamiseksi päästä rakennuskohteeseen ja suorittaa siinä tarkastuksia ja tutkimuksia (MRL 183.1 §).

Jos on perusteltu syy epäillä, että rakentamista tai rakennuksen kunnossapitoa koskevia säännöksiä, määräyksiä tai kieltoja on rikottu, rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus päästä myös rakennukseen tai huonetiloihin. Tarkastuksen toimittamisesta on ilmoitettava vähintään yhtä vuorokautta aikaisemmin rakennuksen tai huonetilan omistajalle ja haltijalle (MRL 183.2 §). Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi toteamus rakennuksen luvattomasta käyttötarkoituksen muuttamisesta tai pakottava syy rakennuksen turvallisuutta koskevaan tarkastukseen (HE 101/1998 vp).

Hallintolaissa on yleissäännökset katselmuksesta ja tarkastuksesta.

Katselmus (HL 38 §)

Asian ratkaiseva viranomainen päättää katselmuksesta selvittämisvelvollisuutensa toteuttamiseksi ja menettelynjohtovaltansa puitteissa, kun se on tarpeen asian selvittämiseksi. Katselmuksen suorittaminen perustuu hallintolain 38 §:ään. Muuta, erikseen säädettyä toimivaltaperustetta katselmuksen toimittamiseen ei välttämättä tarvita.[1]

Viranomainen voi toimittaa katselmuksen, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asianosaiselle on varattava tilaisuus olla läsnä katselmuksessa ja esittää mielipiteensä esille tulevista seikoista. Asian laadun niin vaatiessa katselmukseen on kutsuttava myös viranomainen, jonka tehtäviin asianomaisen toiminnan valvonta lain mukaan kuuluu tai jonka asiantuntemusta tarvitaan asian ratkaisemiseksi. Katselmus on toimitettava aiheuttamatta kohtuutonta haittaa katselmuksen kohteelle tai sen haltijalle. Katselmuksessa on pidettävä pöytäkirjaa, josta tulee käydä ilmi viranomaisen tekemät keskeiset havainnot ja asianosaisen esittämät huomautukset. Pöytäkirja on viipymättä annettava tiedoksi asianosaiselle ja muille toimitukseen kutsutuille. Katselmus on julkinen. Viranomainen voi rajoittaa yleisön pääsyä katselmukseen, jos se on tarpeen asian laadun tai katselmuksen kohteena olevan toiminnan luonteen vuoksi. Katselmusta ei saa toimittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa, ellei laissa erikseen toisin säädetä.

Tarkastus (HL 39 §)

Hallintolain 39 § ei määrittele toimivaltaa tarkastuksen tekemiseen. Toimivallasta tarkastuksen tekemiseen tulee olla erityisesti säädetty.[2] Tarkastuksessa viranomainen selvittää asiaa tekemällä havaintoja, kohdistettuja tutkimuksia, (pisto)kokeita tai vastaavia tarkastettavaan kohteeseen kohdistuvia yksittäisiä toimia. Tarkastuksella pyritään selvittämään, pitävätkö viranomaiselle annetut tiedot paikkansa tai täyttääkö toiminta sille asetetut edellytykset.[3]

Viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Tällainen tilanne on käsillä, jos tarkastuksen onnistuminen edellyttää yllätyksellisyyttä tai jos on arvattavissa, että asianosainen estäisi tarkastuksen tarkoituksen mielekkään toteutumisen hävittämällä asiakirjoja tai hankaloittamalla tarkastusta muulla vastaavalla tavalla. Asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Asianosaiselle on siten ilmoitettava tarkastuksesta viimeistään sen alkaessa ja ajankohta on määrättävä niin, että asianosainen voi halutessaan olla läsnä. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa.

Paikallakäynti

Esimerkiksi tarkastuksen tekemisessä noudatettavaa menettelyä on säännelty suhteellisen yksityiskohtaisesti hallintolaissa, mutta sääntely ei sellaisenaan estä esimerkiksi viranomaisen vapaamuotoista käyntiä paikalla tilanteen toteamiseksi. Pelkästään tietyn asiantilan toteamista koskevaa paikalla käyntiä ei voida pitää hallintolaissa tarkoitettuna tarkastuksena. Lakisääteisiä menettelymuotoja ei kuitenkaan voida kiertää korvaamalla ne vastaavanlaisella mutta vapaamuotoisella selvittämiskeinolla.[4]

  • KHO 23.10.2001 taltio 2565: Ympäristönsuojelulautakunnan saatua käsiteltäväkseen jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua roskaantumista koskevan asian kunnan ympäristönsuojelutoimen edustajat olivat käyneet paikalla toteamassa alueen roskaantuneisuuden asian jatkokäsittelyä varten. Kysymyksessä ei ollut jätelain 54 §:ssä ja jäteasetuksen 23 §:ssä tarkoitettu tarkastus, jollaisesta paikan haltijalle on ennen toimiin ryhtymistä varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
    Päätös, jolla lääninoikeus vastoin ympäristönsuojelulautakunnan sille antamassa lausunnossa edustamaa kantaa katsoi, että kysymyksessä oli ollut mainittujen säännösten mukainen tarkastus, jollaisesta olisi tullut ennakolta ilmoittaa, kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian sille uudelleen käsiteltäväksi, käsitti asiaratkaisun. Lääninoikeuden päätöksestä saatiin siten valittaa.

Myös paikallakäynnistä on syytä laatia kirjallinen muistio, joka sisältää ainakin tiedot paikallakäynnin kulusta ja keskeiset havainnot.

[1] Mäenpää 2010, s. 206.

[2] Mäenpää 2010, s. 209.

[3] Mäenpää 2010, s. 208.

[4] Mäenpää 2010, s. 179, 209.